Paluu aloitussivulle Päivänkuvia24

Angervohopeatäplä (Brenthis ino). Sillä on siiven reunassa leveä tumma raita ja sen vieressä pienten täplien rivistö, jossa nuo pienet täplä ovat epämääräisen muotoisia länttejä.

.

Ketohopeatäplä (Argynnis adippe) on kookas hopeatäplä, vain keisarinviitta on suurempi. Se on hyvin nopea lentäjä ja erottuu jo lentotyylistään. Eräille hopeatäplille lajin määrittäminen on vaikeaa jopa ammattilaisille. Esim. niitty- ja pursuhopeatäplillä näyttää kuvioiden perusteella olevan välimuotoja, ja on joskus vaikea sanoa kumpi on kysymyksessä.

.

Kultakuoriainen (Cetonia aurata) on tankkimainen, hyvin painavan näköinen kovakuoriainen, joka kuitenkin osaa lentää ja lenteleekin kukasta kukkaan kuin kimalaiset. Sen pään etuosassa on lovi keskellä. Hyvin samannäköisellä kuparikuoriaisella sama kohta on suora - siitä ne erottaa. Kuva 7.7.2009.

.

Tämä kedon kukka saattaa olla sarjakeltano (Hieracium umbellatum) tai sen lähisukulainen. Keltanoita on runsaasti eri lajeja, yleisiä ja harvinaisia. Tämä kelpaisi vaikka puutarhaan, vaikka saattaa olla hyvinkin yleinen luonnonkukka. Kuva 22.6.2015 Savonlinna.

.

Etelä-Savossa melko harvinainen pähkinänakkeli (Sitta europaea). Huomaa taaksepäin suuntautuvan varpaan pitkä kynsi. Se pystyy kiipeilemään rungolla myös pää alaspäin. Siihen ei moni pysty?! Kuva 5.11.2008.

.

Käsmäjoki virtailee Koillis-Lapissa Sallassa halki erämaiden. Sen vedet päätyvät lopulta Kemijoen kautta Pohjanlahteen. Sen alkupiste on Käsmänlatvalampi Sallassa. Kuva 20.7.2015.

.

----------------------

Paluu aloitussivulle