.

.

Paluu aloitussivulle Päivänkuvia25

Tähän koosteeseen on otettu mukaan vain parhaita kuvia.

.
Keisarinviitta (Argynnis paphia) on hopeatäplistä suurin. Se on melko harvinainen, mutta sen kyllä tapaa sopivaan aikaan heinäkuussa melko helposti ainakin Etelä-Savossa. Sitä ei juuri voi sekoittaa muihin hopeatäpliin. Suuren kokonsa ja täpliensä ansiosta se on helppo tunnistaa.

.

.

.
Palokärki (Dryocopus martius) on arka lintu ja sitä pääsee harvoin läheltä kuvaamaan. Olin kuvaamassa metsässä aivan muita kohteita, kun tämä lintu lensi siihen lähipuuhun. Se ei ollut ilmeisesti havainnut minua. Kamera oli valmiina ja nappasin nopeasti muutaman kuvan ennenkuin lintu huomasi minut ja lensi matkoihinsa.

.

.

.
Harvinainen ja rauhoitettu Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) ei ole Savonlinnan Punkaharjulla kovinkaan harvinainen. Sen tavoittaa helposti joka kesä kun oikeaan aikaan liikkuu sopivilla paikoilla. Kaupungin puolella siis Savonlinnassa sitä kyllä en ole vielä tavannut, vaikka Mertajärven alueen rakentaminen estyi, koska tätä korentoa oli tavattu sillä alueella.

.

.

.
Kuvassa on Pihtijokikorento (Onychogomphus forcipatus) koiras. Tosi helppo tunnistaa. Kuvattu 16.7.2009. Ei ole kovin yleinen täällä Etelä-Savossa, koska tämä on ainoa kerta kun olen päässyt sitä kuvaamaan. Tällä on erikoiset ja silmiinpistävät pihdit! Värityskin on hyvin selkeä. Opaskirja toteaa: "Jokseenkin harvinainen. esiintyy varsinkin maamme järvialueella". Harvinainen on!

.

.

.
Aivan puutarhakukalta näyttävä komea keltakurjenmiekka ( Iris pseudacorus ) ei myöskään ole täällä erityisen harvinainen. Sitä löytyy monin paikoin, mm. Punkaharjun harjualueen lammeista. Se kukkii kesäkuussa juhannuksen alla. Suurin osa näistä kukista kasvaa vedessä, mutta niitä kasvaa myös kuivalla maalla rannoilla. Hyvin näyttävä kukka. Tunnetaan myös koristekasvina.

.

.

.
Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus) , englanniksi Large Skipper (Iso Kippari, Iso Kapteeni) On hyvin yleinen pikkuperhonen. Se on helppo kuvattava, se ei lähde helposti pakoon. Lauhahiipijä (Thymelicus lineola) on paljon saman näköinen mutta pienempi. Sen nimi englanniksi on Essex Skipper (Essexin kippari). Molempia tapaa helposti niityillä ja joutomailla.

.

.

.
Rinnehopeatäplä (Argynnis niobe) esiintyy harvinaisena Vaasa-Joensuu-linjan eteläpuolella. Esiintyy runsaimmin saaristossa. Lajien erottaminen on pikkutarkkaa työtä. Esim. tällä siipisuonet ovat tummat, kun taas ketohopeatäplällä vaaleat. Kun vielä kaikki yksilöt eivät ole samanlaisia, on lajin tunnistaminen vaikeaa. Vasta kuvankäsittelyvaiheessa voi lajin useinkin tunnistaa, jos yleensä voi. Niittyhopeatäplän ja pursuhopeatäplän erottaminen on joskus mahdotonta. On ikäänkuin välimuotoja, jotka muistuttavat molempia lajeja. Tämä on selvästi harvinainen rinnehopeatäplä!

.

.

.
Puruveden joutsenet 22.4.2009. Tämä joutsenpari ilmeisesti tuntee minut henkilökohtaisesti. Ne näyttävät hyväksyvän minut siihen kuvausetäisyydelle. Varmasti ne näkevät minut ja pitävät minua syrjäsilmällä silmällä kaiken aikaa. Nämäkin joutsenet ovat viime aikona ruokailleet jossakin likaisessa paikassa, kaula ja eturuumis ovat likaiset. Ne sukeltavat pohjasta meheviä kasvien juuria. Kaikissa paikoissa ei vesi ole kirkasta, ja valkoinen höyhenpeite on hieman likaantunut.

.

.

.
Tämä joutsenpari näyttää tosiaan tuntevan minut henkilökohtaisesti. Näin nämä joutsenet jo autosta ajaessani ohi. Ajoin autoni kauemmaksi suojapaikkaan ja lähdin varovasti lähestymään joutsenia. Kävelin näkyvällä paikalla rauhallisesti. Huomasin, että toinen joutsen nosti päänsä siiven alta ja tarkasteli minua. Kun tulin vielä lähemmäksi avasi toinenkin joutsen silmänsä pitäen päänsä selän päällä. Kumpikin seurasi minun liikkeitäni. Otin kameran ja aloin kuvata. Joutsenet eivät lähteneet mihinkään. Toinen piti päänsä koko ajan selän päällä siiven alla ja toinen piti vahtia kaiken varalta. Kesti aikansa, otin useita kuvia harvinaisesta tilanteesta. Kun olin valmis, poistuin jälleen rauhallisesti paikalta ja joutsenet jatkoivan lepotaukoaan. Tuli tunne, että ne tunsivat minut ennestään. Sallivat minun olla siinä lähettyvillä ja jatkoivat lepotaukoaan. Pitivät kyllä minua silmällä. Ne näyttivät hyväksyvän minut.

.

.

.
Vuonna 2004 olin kuvannut Punkaharjulla oudon korennon, joka oli pitkään tunnistamatta. Lopulta asiantuntija tunnisti sen merisinikorennoksi (Orthetrum cancellatum), jota esiintyy merten rannikoilla ja parissa paikassa sisämaassa. Sitten vuonna 2013 kuvasin tämän merisinikorennon Savonlinnassa Karhuvuoren luontopolun pitkospuilla. Siitä lähtien tätä korentoa on näkynyt myös Savonlinnassa. Lienen ollut ensimmäisiä, joka kuvasi merisinikorentoa Savonlinnassa. Punkaharju jo oli uusi ennen tuntematon esiintymisalue v. 2004. Laji on siis levinnyt myös Savonlinnan alueelle.

.

.

.

.
Tässä on tuo outo korento, jonka kuvasin 2.8. 2004 Punkaharjulla Metsäntutkimuslaitoksen metsässä. Se osoittautui merisinikorennoksi (Orthetrum cancellatum), jota lajia tiettävästi ei ollut koskaan tavattu Punkaharjulla. Se oli uusi esiintymisalue merisinikorennolle. Nyt sitä tavataan ainakin Savonlinnassa ja todennäköisesti myös Kerimäellä, ehkä vielä muuallakin Puruveden seudulla. Sen kanta on alueella vahvistunut. Olen kuvannut sitä joka vuosi siitä lähtien. Kamerana oli OLYMPUS digipokkari, joka oli halpa kamera, mutta jossa oli hyvä asetus lähikuvien ottamista varten. Edullisissa olosuhteissa sillä sai erinomaisia kuvia, tosin piti hiipiä kuin intiaani ja liikkua kuin kameleontti, jotta pääsi riittävän lähelle kuvattavaa. Tämä oli onnistunut kuva. Tämän kuvan olen säilyttänyt, vaikka olen vaihtanut tietokonetta monta kertaa sen jälkeen.

.

.

.
Mikä kuvaa parhaiten Savonlinnan kaupunkia? Se lienee Olavinlinna. Tämä kuva Olavinlinnasta on kuvattu 3. päivänä marraskuuta vuonna 2015. Myös tuolloin oli marraskuussa vielä melko kesäinen sää, ainakin ulkonäkönsä puolesta. Melko kesäinen vaikutelma. Tuo vesi on Kyrönsalmea, joka pysyy avoinna läpi talven. Kyrönsalmi yhdistää suuret järvialueet, Haapavesi pohjoisessa ja Pihlajavesi etelässä. Salmessa on voimakkaita virtauksia läpi talven ja tuo salmi pysyy avoimena läpi talven. Kuvan alueella talvehtii vesilintuja, lähinnä sorsia, joita myös ruokitaan talven aikana. Joukossa on muitakin vesilintuja, kuten tänä vuonna Mandariinisorsa, suuri harvinaisuus. Myös ainakin muutamia haapanoita näkee siellä sorsien joukossa.

.

.

.
Maisema Puruvedeltä 20.10.2009. Kuvauspaikka Suusalmen sillan lähellä. Oli kaunis syksyinen sää.

.

.

.
Punkaharjun keskuksesta Punkasalmelta Joensuuhun menevää tietä noin 2 km on Suusalmen silta. Vasemmalla on Puruvesi ja oikealla sen lahti Sorvaslahti. Tässä on näkymä sieltä Sorvaslahden puolelta Suusalmen sillalle. Nykyään Punkaharju on osa Savonlinnan kaupunkia. Punkaharju on perhosten, korentojen ja monien kasvien kannalta valokuvaajan kannalta hyvää seutua. Täällä tapaa mm. monia harjukasveja ja harvinaisia perhosia ja korentoja. Esim. tunturikurjenherne, kalliokielo, merinätkelmä, täplälampikorento, lummelampikorento, sirolampikorento, merisinikorento, keisarinviitta, rinnehopeatäplä, jne... Tässä Suusalmen silta 20.10.2009.

.

.

.
Näkymä Savonlinnan Laitaatsillan ABC huoltamon ravintolan parvekkeelta Haapaveden suuntaan pahimman ruskan aikana, 21.10.2017. Kaupungin keskustaan on matkaa noin 5 km. Täällä on hyvin tilava ravintola rakennuksen yläkerrassa, jonka parvekkeelta on mahtavat näkymät lähellä olevan Savonlinna - Mikkeli maantien yli Haapaveden suuntaan. Savonlinna sijaitsee pohjoisessa olevan Haapaveden ja etelässä olevan Pihlajaveden välissä. Vesi ei täältä lopu ja se on puhdasta moneen muuhun paikkaan verrattuna.

.

.

.

Punkaharjun Lukio. Kuva 23.2.2005. Todella silmää miellyttävän näköinen rakennus. Oli hyvin kaunis ja aurinkoinen talvinen helmikuun päivä 13 vuotta sitten. Internettiin lähetettävät kuvat olivat tuohon aikaan yleisesti tätä kokoa. Nykyään kuvakoko on enimmäkseen paljon suurempi. Tietokoneetkin olivat tuohon aikaan sellaisia, että nykyään niitä pidettäisiin Aatamin aikuisina. Aika kiitää eteenpäin huimaa vauhtia ja samoin tekee tekninen kehitys. Se näkyy jo näin lyhyenä aikajaksona.

.

.

Punkaharjun Yläaste. Vanha työpaikkani. Tähän kävi askeleet 22. vuoden ajan, vuodet 1977-1999. Mikä lienee nimi nykyään? Kaikkia nimiähän täytyy nykyään muuttaa. Usein se vanha nimi kelpaisi loistavasti monelle oikein hyvin edelleen.

.

.

Paluu aloitussivulle .