Facebook sivulle
Tekijän puheenvuoro ja muutamia valokuvia

Tervehdys kaikille! Tähän olen valinnut muutamia valokuvia, jotka omasta mielestäni ovat niitä kohtuullisesti onnistuneita. Nämä on poimittu sieltä täältä, joukossa on melko tuoreita kuvia, mutta myös vanhempia kuvia vuosien varrelta.

Tekijän kotisivulle

...


Haapana ui Mertajärvellä 21.5.2018.

...


Puruveden joutsenet tauolla.

...


Puruveden joutsenet 21.4.2009.

...


Kalalokki Riihisaaren rannalla 30.4.2018.

...


Palokärki, Punkaharju 19.6.2009.

...


Harmaalokki lennossa. Kuva 7.4.2008.

...


Harmaalokki laiturilla. Punkaharju 7.4.2008.

...


Kalalokin lentoonlähtö. Puruvesi 14.6.2014.

...


Kalalokin paluu. Puruvesi 7.4.2014.

...


Tämä lokki on pesinyt koivun juurelle noin 20 m:n päähän kulkuväylästä, jota pitkin ihmiset menevät Olavinlinnaan. Aivan selvästi se ei pelkää ihmisiä vaan näyttää hakevan suojaa ihmisisistä esim. petoja vastaan. Ohi kävelevät ihmiset jättävät sen rauhaan. Kesäkuu 2015.

...


Keisarinviitta

...


Häiveperhonen

...


Häiveperhonen

...


Haapaperhonen

...


Harvinainen Rinnehopeatäplä.

...


Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) on lähinnä Kaakkois-Suomessa esiintyvä
harvinainen ja EU:ssa rauhoitettu hyvin värikäs perhonen. Punkaharju 25.6.2009.

...


Värikäs vierailija, ohdakeperhonen. Kuva 8.8.2008.

...


Ruskoukonkorennon naaras. Punkaharju 5.8.2015.

...


Ruskoukonkorento koiras. Punkaharju 22.8.2009.

...


Harvinainen ja rauhoitettu täplälampikorento. Punkaharju 16.6.2008.

...


Myös lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) on harvinainen ja Suomessa rauhoitettu laji.
Tässä on kysymyksessä nuori naaras, koska täplät ovat päältäpäin mustat. Punkaharju 5.6.2008.

...


Savonlinnan kaupunkia Haapaveden puolelta.

...


Raate. Karhuvuoren luontopolku, Savonlinna 24.5.2018.

...

...


Rivitalossa asuessani kasvatin mm. neilikkaruusuja. Kukka omasta puutarhasta.

...


Kannusruoho on luonnonkukka. Rovaniemi 13.7.2013.

...


Silmäruoho. Hyvin pieni niityn kukka.

...


Kurttulehtiruusu maantien laidasta.

...

Kuvassa on melko tavallinen nelivyöjäärä (Leptura quadrifasciata), mutta kukka on hyvin harvinainen. Kukka on Helmimukkajäkkärä (Anaphalis margaritacea). Sitä kasvaa Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Suomen luonnossa se on hyvin harvinainen. En tiedä onko se vain luontoon karannut puutarhakasvi, vai onko se Suomen luonnossa alkuperäinen kukka. Joka tapauksessa se on hyvin harvinainen. Tämä kasvoi maantien laidassa Punkaharjulla. Alan keskustelupalstalla joku asiantuntija tunnisti tämän kukan. Nimi on todellakin tuo mainittu. Kuva 7.8.2015 Punkaharju, Mansikkatie.

...

Tämä orava juoksentelee usein kerrostalon pihalla. Oli ollut kova vesisade ja orava oli kastunut likomäräksi. Se juoksenteli siinä pihalla. Kun valokuvaaja lähestyi se kipaisi kuusimetsän laitaan ja kiipesi korkeaan kuuseen noin 4 metrin korkeudelle. Siihen se jäi odottelemaan. Sain ottaa kuvan kaikessa rauhassa. Siinä oli verrattain pimeää korkeista kuusista johtuen, kuitenkin kuva onnistui kohtuullisesti.

...

Olavinlinna sijaitsee Kyrönsalmessa, joka vuorostaa yhdistää Haapaveden ja Pihlajaveden. Nuo molemmat järvet ovat suuria järviä. Kyrönsalmessa virtailee hyvin puhdas ja kirkas vesi vaikka ollaan Savonlinnan kaupungin sydämessä. Kuva 3. päivänä marraskuuta 2015.

...

Poro Sallassa Sallatunturin maastossa Juhannuksena 2012. Suomen puolella olevat Sallatunturit ovat noin 10 km etelään Sallan kirkonkylästä Kuusamoon johtavan maantien varrella. Alueella kannattaa ajella rauhallisesti, sillä mutkan takana sattaa olla porolauma keskellä tietä. Joissakin poroissa saattaa olla samaa ominaisuutta kuin lehmissä, eli ne saattavat lähteä ylittämään tietä auton edestä viime tipassa. Kuva 22. 6.2012.

...

Yhteen aikaan kiinnostuin pitkistä puista ja löysin mm. Suomen pisimmän männyn. Tämä tapahtui vuonna 2004. Se on ilmeisesti edelleen Suomen pisin mänty. Minulla oli omatekoinen puun pituuden mittalaite, joka perustui yhdenmuotoisiin kolmioihin. Mittailin mäntyä eri suunnista ja menin sitten Metsäntutkimuslaitoksen johtajan puheille ja kerroin että olin löytänyt Suomen pisimmän männyn. Esittelin samalla omatekoisen mittalaitteeni. Yllättäen siellä minua uskottiin ja Metsäntutkimuslaitoksen tohtorin kanssa kävimme sen männyn mittaamassa oikein Lasermittarilla. Tohtori ilmoitti puun pituudeksi 40,50 m. Minä väitin. että minulla on tarkempi mitta ja se antaa tuloksen 40,70m. Kyllä se tohtorin arvio taisi jäädä viralliseksi pituudeksi tuolle puulle. Se on sen jälkeen kasvanut edelleen ja lienee tosiaan nyt jo noin 41 m. Se kasvaa kapean rotkon pohjalla, ja on joutunut kurkoittamaan samalle tasolle, johon yltävät rotkon viereisen kukkulan puut. Tässä kuva tuosta männystä "alhaalta ylöspäin". On siinä melkoisen korkea mänty! Se on yllättävän terveen ja vahvan näköinen. Tuo puu kasvaa Punkaharjulla Metsäntutkimuslaitoksen metsässä. Kuva 13.8.2015.

.

Miten puun pituutta voidan mitata?

Puun pituus voidaan kohtuullisella tarkkuudella mitata omatekoisilla lait-
teillakin. Apuna voidaan käyttää yhdenmuotoisia kolmioita. Katso piirros!

...

...

Tarkennuksia edelliseen

- Jos mitataan alamäkeen, puusta tulee liian pitkä.
- Jos mitataan ylämäkeen, puusta tulee liian lyhyt.
- On mitattava molemmista suunnista ja laskea keskiarvo.
- Voidaan myös apuvälineen avulla katsoa vaakasuora mittauspaikasta puun runkoon
- Ja laittaa siihen merkki esim. keltaisella kreppipaperilla.
- Mitata siihen vaakasuoraa viivaa pitkin ja lisätä viivan alapuolinen pituus mittaustulokseen.
- Myös tämä vaakasuoraa osoittava laite voidaan helposti itse valmistaa.
- Olen tehnyt sellaisen ja käyttänyt sitä puun mittauksen yhteydessä.
- Mittanaru voi olla esim. noin 45 m , kuten minulla oli suunnilleen.
- Näin saadaan yllättävän tarkkoja tuloksia ja voidaan kilpailla esim. lasermittarin kanssa.

...

Laite vaakatason määrittämiseen

...

INTERNETISTÄ LÖYTYY SEURAAVA TIETO

"Kontiolahden Lehmossa kasvaa Suomen pisin mänty. Lehmon jätiksi ristitty mänty on 42m (2013) pitkä. Suomen pisin mänty kasvaa Joensuun ja Kontiolahden rajamaastossa Lehmossa. Mänty kasvaa aivan kuntopolun vieressä jalkapallokentän ja entisen hyppyrimäen takamaastossa. Punkaharjulla kasvava mänty jää Suomen pisimmäksi tituleeratusta Lehmon jätistä puoli metriä."

Jos tuo on tarkasti mitattu, niin on se tosiaan pitempi kuin Punkaharjulla Metsäntutkimuslaitoksen metsässä kasvava mänty. Tuon tiedon mukaan se Punkaharjun mänty on ollut vuonna 2013 jo 41,5 m korkea. Eli häviää puoli metriä. Tietysti herää kysymys, kuinka tarkasti tämä Kontiolahden mänty on mitattu. Onhan Punkaharjun mäntykin jo metrin tarkkuudella tuon tiedon mukaan 42 m. Ero saattaa johtua mittauksen tarkkuudesta. Olisi hyvä tietää, kuka mittasi ja millä tekniikalla?

...

Tekijän kotisivulle Paluu tämän sivun alkuun